Sallan sotahistoria
Talvisota
Sallan suunnalla pysäytettiin Neuvostoliiton 122. Divisioonan (122.D) hyökkäys Joutsijärvellä ja Pelkosenniemellä. Vihollinen lyötiin takaisin Saijaan ja Märkäjärvelle (nykyinen Salla), jossa rintama pysyi talvisodan loppuun saakka.
Sotatapahtumat
Talvisodan ensimmäinen vaihe oli viivytysvaihe. Sallan harjoituskeskuksessa perustettu Erillinen Pataljoona 17 (Er.P 17) ja Erillinen Komppania Kojonen (Er.K Kojonen) eivät pystyneet pysäyttämään vihollista, vaikka vahvennukseksi saatiin 6. joulukuuta 1939 Erillinen Pataljoona 25 (Er.P 25).
Suomalaisista joukoista muodostettu Osasto Roininen (Os. Roininen) vetäytyi poltetusta Sallan kirkonkylästä 8. joulukuuta. Vihollisen 122. Divisioona saavutti 17. joulukuuta Joutsijärven, jossa Osasto Roinisen vahvuus oli jo kasvanut neljään pataljoonaan.
Vihollinen suuntasi pohjoiselle sivustalle vahvennetun 273. Jalkaväkirykmentin (273.JR), joka eteni Pelkosenniemen läheisyyteen 16. joulukuuta. Suomalaisten vahvennukseksi saama Jalkaväkirykmentti 40 (JR 40) käynnisti 18. joulukuuta vastahyökkäyksen, jossa vihollisen taisteluosasto lyötiin pois Pelkosenniemeltä. Suomalaisista joukoista muodostettu Osasto Suoranta seurasi vihollista Saijaan, jossa rintama oli sodan loppuun saakka.
Joutsijärvellä Osasto Roininen torjui joulukuussa kaikki vihollisen hyökkäykset. Merkittävin taistelu käytiin 20. joulukuuta Mäntyvaarassa, jossa suomalaisten selustaan edennyt vihollisen pataljoona lyötiin rajussa lähitaistelussa.
Jalkaväkirykmentti 40 siirrettiin Pelkosenniemen taistelun jälkeen Joutsijärvelle ja Osasto Roininen aloitti vastahyökkäykset 3. tammikuuta 1940. Vihollinen vetäytyi 13. tammikuuta Märkäjärvelle (nykyinen Salla), jonne suomalaiset joukot seurasivat vihollista. Rintama vakiintui Märkäjärvellä sodan loppuun saakka.
Ruotsalaiset vapaaehtoiset (Svenska Frivilligkåren) ottivat johtovastuun Lapin alueella 28. helmikuuta. Märkäjärvellä rintamavastuun otti ruotsalainen taisteluryhmä Stridgruppen Svenska Frivilligkåren (SFK). Ryhmään oli sijoitettu vapaaehtoisia myös Norjasta.
Salpalinja
Sallan alueella Salpalinjaa rakennettiin syksystä 1940 kesään 1941. Kiviesteiden lisäksi tehtiin piikkilankaesteitä, konekivääri- ja tykkipesäkkeitä, korsuja sekä taisteluhautoja. Joutsijärven kylään rakennettiin viisi teräsbetonibunkkeria.
Salpalinjan kohteita on edelleen nähtävissä Ruuhijärvellä (Savukosken suunnassa), Aholanvaarassa ja Kukasviidassa (Etelä-Sallassa) sekä Särkelän kylässä (Pohjois-Sallassa).
Jatkosota
Jatkosodan alettua saksalainen XXXVI Armeijakunnan (XXXVI AK) tavoitteena oli vallata talvisodassa menetetty Sallan kirkonkylä. Hyökkäykseen osallistui myös suomalainen 6. Divisioona (6.D). Sallan kirkonkylä vallattiin 8. heinäkuuta 1941 ja hyökkäys eteni vanhalle valtakunnan rajalle 2. syyskuuta. Hyökkäys pysähtyi 18 syyskuuta Vermajoella.
Partisaani-iskut
Sallan ja Savukosken alueella tehtiin jatkosodan aikana viisi partisaani-iskua. Yksi iskuista tehtiin Kuoskun kylässä 3. syyskuuta 1941. Iskussa kuoli seitsemän siviiliä.