Suomussalmen sotahistoria
Talvisota
Suomussalmen ja Raatteentien taistelut olivat merkittäviä voittoja talvisodassa. Ratkaisutaistelut käytiin sodan alussa, 8. tammikuuta 1940 mennessä. Suomalaiset löivät Suomussalmella 163. Divisioonan (163.D) ja tuhosivat Raatteentiellä 44. Divisioonan (44.D).


Sotatapahtumat
Talvisodan ensimmäinen vaihe Suomussalmella oli viivytystaistelua. Puna-armeijan 163. Divisioona yllätti Suomussalmella perustetun Erillinen Pataljoona 15:n (Er.P 15) hyökkäämällä pääosillaan vaikeakulkuisessa maastossa Juntusrannan suunnassa. Vastassa oli vain yksi suomalaisjoukkue, eikä vihollista ei saatu pysäytettyä. Siviiliväestön evakuointia ei ehditty aloittaa ja Juntusrannan asukkaat jäivät sodan jalkoihin. Ensimmäisen sotaviikon aikana jouduttiin perääntymään myös Raatteen suunnassa, koska pohjoisempana hyökkäävää vihollista ei saatu pysäytettyä. Poltetusta Suomussalmen kirkonkylästä luovuttiin 7. joulukuuta.
Seuraavassa vaiheessa suomalaiset saivat tilanteen vakautettua lisäjoukkojen avulla. Ryhmä Siilasvuo (R Siilasvuo) käynnisti vastahyökkäyksen 11. joulukuuta ja katkaisi vihollisen huoltoyhteyden Raatteen suunnasta. Suomalaisten voimat eivät kuitenkaan riittäneet vihollisen lyömiseen. Kuomanjoelle ryhmitetty Osasto Kontula (Os. Kontula) torjui samanaikaisesti ukrainalaisen 44. Divisioonan avustushyökkäykset. Vihollisen eteneminen pohjoiseen estettiin siirtämällä Erillinen Pataljoona 16 (Er.P 16) Kuusamosta Piispajärvelle.
Päämaja keskitti ennen joulua Suomussalmelle lisää joukkoja, joista perustettiin uudelleen 9. Divisioona (9.D). Joukkojen avulla Siilasvuo löi 28. joulukuuta 163. Divisioonan Suomussalmelta. Samanaikaisesti Piispajärvelle muodostettu Ryhmä Susi (R Susi) tuhosi yhden vihollisen rykmenteistä Hyövynvaaran taistelussa ja eteni vihollisen perässä Juntusranataan.
Viimeisessä vaiheessa Siilasvuo tuhosi Raatteentielle edenneen 44. Divisioonan 7. tammikuuta 1940 mennessä. Tämän jälkeen tilanne rauhoittui sekä Juntusrannan että Raatteen suunnassa, eikä merkittäviä taisteluja enää käyty. Suomalaisia joukkoja siirrettiin tämän jälkeen muille rintamille, Juntusrantaan jäi Ryhmä Susi ja Raatteen suuntaan Ryhmä Kari (R Kari).
Salpalinja
Myös Suomussalmella rakennettiin Salpalinjaa. Jo ylimääräisten harjoitusten (YH) ja talvisodan aikana rakennettiin myös Suomussalmella runsaasti puolustusasemia pohjoiseen, länteen ja etelään lähtevien teiden suunnissa. Talvisodan aikana linnoitettiin Linnansalmessa ja sen itäpuolella.
Välirauhan aikana Linnansalmen puolustusasemaa täydennettiin uusilla kenttälinnoitteilla. Järeämpiä kantalinnoitteita, kuten teräsbetonisia korsuja, oli tarkoitus tehdä Haukiperän etelärannalle Värjänsalmeen ja Kuivassalmeen. Lisäksi Suomussalmen Linnasalmeen määrättiin kesäkuun alkupuolella 1941 rakennettavaksi teräsbetonikorsuja, mutta varsinaisia linnoitustöitä ei ehditty aloittaa. Jatkosota keskeytti myös Haukiperän vesistölinjan etelärannan linnoitustyöt.
Puolustusasemissa ei taisteltu jatkosodan aikana. Entisöityjä rakenteita on nähtävissä Purasjoen puolustusasemassa, joka on myös valtakunnallisesti merkittävä Salpalinjan kohde.


Jatkosota
Jatkosodan alettua suomalaiset joukot hyökkäsivät itärajan yli kohti Uhtuaa yhteistoiminnassa saksalaisten kanssa. Varsinaiset taistelut käytiin Neuvostoliiton puolella, mutta Uhtua jäi suomalaisilta valtaamatta.

Partisaani-iskut
Suomussalmella tehtiin jatkosodan aikana kuusi partisaani-iskua, joissa kuoli yhteensä 38 siviiliä.